Miksi uusiokäyttö ja kierrätys ei vieläkään herätä kiinnostusta?
Updated: Oct 15
Kehitin korona-aikana Kierrätysastia-konseptin Kierrätystaxit- konseptiksi.
Tarkoitus oli kuljettaa remontti- ja rakennustyömailta jätteet lajitelluilla kierrätysastioilla paketti- ja Invatakseilla, tuoda sopivat kierrätysastiat työmaille, uusiokäyttää kierrätettäviä materiaaleja ja mm tehdä budjetointeja uusiokäyttö edellä sekä ehdottaa rakentamisen ja remontoimisen kierrätettävien materiaalien ympäristövaikuttamisen tehtäviä ja toimia.
Konsepti oli kehittynyt vuosikymmenten aikana tekemilläni remonttityömailla ja olin todennut se toimivaksi.
Tuo yhteistyö oli lähdössä lentoon taksien kanssa, kun koronan aikana takseilla oli vähän asiakaskyydityksiä.
Olen rakentanut budjetointiohjelman ja ajantasaisen helppokäyttöisen hinnaston, jota voi hyödyntää kaikissa remontti- ja rakennuskohteissa.
Mielenkiintoista on ollut huomata, kuinka paljon on viime vuosina tullut erilaisia kierrätys- ja muita alan tehtäviä ja töitä sitä mukaa, kun kuntien, kaupunkien ja valtion rahaa on ruvennut alalla liikkumaan.
Kierrätys"business" kiinnostaa silloin, kun maksaja on kunta tai valtio ja "hunajakupille" on oikein tunkua. Yllättävintä on, että ne tahot, joiden pitäisi osaltaan huolehtia siitä, että materiaalit eivät päädy sekajätteeseen, eivät ole siitä kiinnostuneita.
Varovaisen arvion mukaan vain n. 2-4% tilaajista on kiinnostuneita uusiokäyttömahdollisuudesta.
Yksityisisistä tilaajista sen sijaan yli 30% on kiinnostunut esim. omakotityömaalla remontin hinnoittelusta, jos pystytään hyödyntämään uusiokäytettäviä materiaaleja.
Uusiokäyttö- ja kierrätysastia- menetelmä säästää kuluissa merkittäviä summia rahaa jo esimerkisi ympäristöä kuluttavasta vaihtolavarumbassa.
Ketkä sitten hyötyvät ja ketkä häviävät uusiokäytössä ja kierrätyksessä?
Voittajia ovst loppukuluttajat ja luonto, häviäjät löytyy isommista urakoitsijoista, kaupasta, konsulteista ym, kaikista niistä tahoista, jotka saavat eniten hyötyä yhteiskunnan varoista.
Kuinka monta palaveria tarvitaan, että sen hyvän runkopuun voi uudelleen käyttää?
Kuinka monta työpaikkaa syntyy kierrätys- ja uusiokäyttöalalle, vaikka ei ole ensimmäistäkään koolinkia kierrättänyt?
Mielestäni parhaat ja ainoat uusiokäyttö- ja kierrätysratkaisut voidaan tehdä Suomessa koulutetulla työvoimalla työmaalla, jossa vastuulliset tekijät hoitavat materiaalien lajittelun työmaalla asianmukaisesti uusiokäyttösuunnitelman jälkeen.
Suomessa käytetään ketjutettua halpatyövoimaa mm. kuntien ja valtion työmailla, jolloin uusiokäyttöratkaisut jäävät toteuttamatta ja kaikki materiaalit menevät kaatopaikalle.
Halpatyövoima on tullut jäädäkseen, koska rakentamisessa mennään hinta edellä ilman pidemmän aikavälin perspektiiviä.
Mielenkiintoista tuossa on se, että suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset hoitavat suomalaisten palkkaamisen ja samalla pitävät kotimaisen työvoiman puolia, kun taas ne tahot, joiden pitäisi puolustaa suomalaista työtä ja yrittämistä, haluavat palkata halvinta työvoimaa Suomen kohteisiinsa.
Kysy lisää: Timo Repo, puh 045 266 4222
Comments